sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Pikkukakkuset


Tämä ja kaksi viimeisintä postausta ovat vähän vanhemmista töistä, nämä valmistuivat loppukesästä jo. Tämän tein oikeastaan inspiroidu-haasteesta 52: Rakkaudesta ruokaan:

Tallenna lempiruokasi ohje, häämenu, ensimmäisen äitienpäivän aamupala, mummon lihapullien salainen ainesosa tai aivan uusi ja samalla testaamasi ruokaohje. Journalingina voi toimia ruokaan tulevat ainesosat tai työvaiheluettelo. Kuvat voivat olla itse ruuasta tai yksittäisestä raaka-aineesta. Kuvituksena voi toimia aivan yhtä hyvin kuva ravintolan edustalta kuin kauppakassistakin. On hyvä muistaa myös se, että ilman valokuviakin voi skräpätä. Entä millainen olisi unelmien illallinen, mitä siihen kuuluisi?

Vaikka emme vegaaneja olekaan, käytämme niin harvoin kananmunaa, että oli ihana löytää muffinsien ( tai siis pikkukakkujen, koska ne on kuorrutettu) ohje, jossa ei tarvita kananmunaa. Ollaan tehty näitä jo kolme kertaa ja voi apua kun ovat hyviä! Eihän niistä nyt maailman kauneimman näköisiä tullut kun meillä ei ollut margariinia (eikä pursotinta) niin tehtiin kuorrute oivariinilla, niin siitä ei tule niin höttöistä että sen saisi nätisti. Ohje on kamomillan konditoria-blogista ja sen taustalla käytetty kukkaisa paperi on käsintehtyä reilua paperia, maailmankauppa Tasajaosta. Ja kuva leiskassa ei ole oikeasti noin vinossa, mun kokeilut kameran kanssa vaan ovat vähän mitä sattuu.

lauantai 25. syyskuuta 2010

Hassuttelupassuttelu




















Me ollaan kovia hassuttelemaan toistemme kanssa. Nauretaan, kutitellaan, puhutaan höpöjä, pölhötellään. Ja se on mulle tosi tärkeää. Äitikin sanoi, että me eletään varmaan vanhoiksi kun nauretaan niin paljon. Lapsuuden parhaan ystäväni kanssa naurettiin paljon ja äidistä se oli aina ihanaa kuultavaa.

Nyt Mikko on mun paras ystävä.

Ylänurkan badge on edelleen Yotsuba&-mangasarjan promamatskuja ja siinä lukee ilmastonpuutos tulee. Kyse on siis 5-vuotiaan vilkkaan tytön seikkailusta, eikä hän osaa sanoa ilmastonmuutos. Itse suhtaudun kyllä hyvin vakavasti ilmastonmuutokseen, mutta lähes kaikelle on hyvä osata nauraa.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Syksy


En pidä syksystä. Tai no, muutamista jutuista siitä kyllä pidän. Väriloisto on kaunista, samaten syksyinen auringonpaiste. Metsä syksyllä on ihanimmillaan kun ei ole ötököitä. Jos saa olla sisällä, on ihana polttaa kynttilöitä ja tunnelmoida.

Mutta en pidä siitä että tulee kylmää, märkää ja pimeää. Kasvit kuolevat, pimeä tulee entistä aikaisemmin, ulos pitää pukea lämpimät vaatteet. Ihmiset kaupungilla ovat sulkeutuneita. Voi kun olisi jo kevät!


Kuva on otettu muutama vuosi sitten Siurossa, kuvaajana on ollut S.T.
Runo on jälleen ihan oma ja kuvan vieressä olevat pallurat ovat kirkkaita lasihelmiä, niiden alla valkoista tapettia. Kuvan yläpuolella oleva
siirtokuva ei oikein näy hyvin, se on French Market-siirtokuvista ja siinä lukee la vie est bonne. En halunnut kovin paljon elementtejä tähän, että taustapaperi pääsee oikeuksiinsa. Kuvan olen taas onnistunut ottamaan vähän vinoon.

maanantai 20. syyskuuta 2010

Samanlainen mutta erilainen

Kuukauden kisa elokuu/syyskuu:

Valitse itsesi lisäksi joku toinen henkilö. Se voi olla puoliso, ystävä, lapsi, vanhempi, sisko tai veli, kuka tahansa. Toteuta kokonaisuus (sivusarja, minialbumi, taulukokonaisuus tms.) joka kertoo teidän samanlaisuudestanne sekä erilaisuudestanne.

Missä asioissa olette samaa mieltä, mitkä ovat yhteisiä kiinnostuksenne kohteita, mitkä asiat näette täysin eri tavalla ja mitkä näkemyserot ovat paitsi koetelleet, myös vahvistaneet keskinäistä suhdettanne.


Olenkin jo kolmas osallistuja, joka on tehnyt minialbumin tähän kisaan :) Ja tämä on vieläpä ensimmäinen valmistunut minialbumini. Toinen henkilöistä on siis avokkini, se oli jo alusta asti selvää. Mutta mietin pitkään, miten muuten tämän toteuttaisin.

Parisuhteellisesti ja muutenkin meissä on paljon enemmän samaa kuin erilaista, joten päädyin valitsemaan pienemmän siivun elämästämme puntariin. Pienen miettimisen jälkeen päädyin yhteen osa-alueeseen nörttikultuurissa, joka on tärkeä osa elämäämme. Kannen jätin tarkoituksella hyvin minimalistiseksi ja paperivalinnoissa tähtäsin retrovaikutelmaan. Tosi kivaa tätä oli tehdä! Kuvat saa klikkaamalla isommaksi, kuten aina :)









sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Train train ... gonna bring my baby home tonight...


Tämän kesän Jyväskylän reissulta nämä kuvat, Finnconin jälkeen mutta ennnen kotimatkaa. Taustapaperikin on ostettu samalla reissulla.
Leiskassa oleva kellotaulu on omasta vanhasta kellostani, josta jossain vaiheessa kauan aikaa sitten lähti viisarit irti ja muutenkin se taisi toimia vähän miten sattuu. Olen sen saanut Kanadan-sukulaisilta kun olin pieni tyttö ja mielestäni se on tosi kaunis. Tähän työhön tuli omasta mielestäni vähän steampunk-tyyliä, jee :)


Japanese femininity


Viime kesänä lähdimme kullan kanssa varta vasten käymään Helsingissä, kun oli tämän näyttelyn viimeinen päivä. Kaunis näyttely oli, todellakin käymisen arvoinen! Teksti on otettu näyttelyn kotisivuilta.

torstai 9. syyskuuta 2010

Metsänhenkiä

Inspiroidu 123: Jossain tuolla kaukana
Kaukainen ystävä, haave lomasta ja kaukomaista, hamassa tulevaisuudessa siintävä ammattiin valmistuminen, ajatuksissaan ja haaveissaan eläminen tai kaukaisuuteen katsominen ihan muuten vain - jokaisella meistä on jotakin jossain tuolla kaukana.



Jossain tuolla kaukana on vielä metsä, jossa metsänhenget asuvat. Missä ihminenkin voi tuntea jonkin läsnäolon, joka muuttaa maailmaa paremmaksi.

Tiedän, tämä ei ole ihan siitä perinteisimmästä päästä aiheen tulkintaa. Tällä kertaa ei ole edes oma runo journalingina, vaan yksi lempparirunoilijani teksti. Matti Paloheimo on ollut pitkän aikaa suosikkini, pitäisi saada hänen runokirjojaan hyllyynkin. Kuvat on otettu Jyväskylässä monta vuotta sitten, kuvaajana toimi S.F.
Leiskan kuvaus meni vähän vinksalleen, oikeasti tällä kertaa elementit ovat jopa ihan suorassa, joka on mulle tosi vaikea juttu :D

Paperit ja lehdet Tiimarista, boordi on Scenic Routen Rockland-sarjaa ja isot alkukirjaimet Scenic Routea myös.


torstai 2. syyskuuta 2010

Tulinen Farka

Laajennan blogia ruokablogin suuntaan :)
Jokin aika sitten kävimme syömässä Jack the Roosterin Hell's Nightissa Infernal Farka-nimistä ruokaa. Ihastuimme siihen niin täysin, että halusimme tehdä sitä myös itse. Meillä vain ei ollut reseptiä ja lyhyttä kuvausta lukuunottamatta sitä ei netistä löytynyt. Farka on alunperin tunisialainen makea aamupuuron vastine mutta saamamme annos oli kyllä ihan kunnon ruoka. Makean farkan ohjeita kyllä löytyi, myös suolaisia ja tulisiakin couscous-ruokia. Yhdistimme sitten löytämämme reseptit sekä muistikuvamme ruuasta ja siitä syntyi seuraava resepti. Käytimme varovaisesti tällä kertaa vain yhden punaisen chilin, mutta seuraavalla kerralla saa kyllä laittaa parikin.



Tulinen Farka

4 dl couscousia
1 kasvisliemikuutio
4 dl vettä
pari ruokalusikallista margariinia tai voita
1/2 punainen paprika
1/2 keltainen paprika
1/2 vihreä paprika
2 punasipulia
tuoretta chiliä oman maun mukaan
puoli pussia pehmeitä taateleita
puoli pussia Rainbown pähkinäsekoitusta (suolaamattomia ja paahtamattomia manteleita, hassel-, cashew-, saksan- ja pekaanipähkinöitä)
2 1/2 dl maitoa tai maidon ja kerman sekoitusta
purkki Santa Maria Tropical Salsaa


--------------
Laita vesi kiehumaan ja lisää siihen kasvisliemikuutio. Mittaa couscous kulhoon. Kun vesi on kiehunut, kaada se couscousin päälle ja anna imeytyä. Paahda sillä aikaa pähkinäsekoitusta kuivassa pannussa, niin että ne saavat vähän väriä ja alkavat tuoksua. Laita myös uuni kuumenemaan kahteensataan asteeseen. Kuutioi paprikat ja chilit, muista käyttää kumihansikkaita chiliä leikatessasi! Kuutioi myös taatelit.

Lisää couscousiin margariini ja sekoita joukkoon myös taatelit ja pähkinät. Kaada seos uuninkestävään vuokaan, kaada päälle maito/maito-kerma ja laita uuniin noin kahdeksikymmeneksi minuutiksi.

Kuullota pannulla sipuli, paprikat ja chili, kunnes ne ovat sopivan pehmeitä. Ota couscous-seos pois uunista kun se on ollut siellä 20 minuuttia ja sekoita siihen paprikat, chili sekä sipulit. Annostele kulhoihin ja laita annoksen päälle oman maun mukaan tropical salsaa.